Red Ferraris

Maalle muuton seurauksena jouduimme autottomima Bostonin julkisen liikenteen armoille. Kolmen minuutin työmatka muuttui yllättäen piinaavaksi puolituntiseksi täyteen ahdetussa linja-autossa. Henkisen hyvinvoinnin säilyttämiseksi jotain oli keksittävä ja nopeasti. Auton, mahdollisimman suuren sellaisen, hankkiminen olisi tietenkin jokaisen amerikkalaisen ratkaisu tähän ongelmaan, mutta me emme olleet valmiita ottamaan sitä askelta. Vielä. Niinpä päätimme hankkia polkypyörät. Kyseessä ei tokikaan ole mitkä tahansa kaksipyöräiset, vaan Electra-merkkiset vanhanajan vaihteettomat munamankelit. Ylistäviä kommentteja pyöriemme uljaasta muotoilusta kuuluu joka suunnalta, eikä niiden ajo-ominaisuuksissakaan voi moitteita antaa (Puijon mäkeen kauramoottori saattaisi tosin hyytyä...).

Jyrki: kuten jokainen muukin itseään kunnioittava teini tänä päivänä, myös me halusimme tuunata ajopelejämme. Niinpä niihin laitettiin mm. kuraläppiä ja uudet venttiilintapit...