Pakkanen paukkuu

Tänne iski kylmä rintama suunnilleen samoihin aikoihin kuin Suomeenkin. Lunta tuli muutama sentti (suli tosin jo pois). Pakkasta on nytkin -12 ja tuulen vaikutuksesta se tuntuu -22 asteelta. Yöllä oli vieläkin kylmempää. Suomessahan tuollainen pakkanen nyt ei niin hirveältä tuntuisi, mutta täällä tuo Atlantin tuuli tekee siitä purevan. Lisäksi täällähän ei tunneta taloissa sellaista kuin kolminkertaiset ikkunat. Ei, täällä on vain yksi lasi ja reunoista tulee tuuli viheltäen sisään. Niinpä täällä myydään kaupoissa ikkunoihin kalvoja, joilla voi estää vedon. Meidänkin oli pakko sellainen hankkia, kun aamuisin heräsi pää kylmänä (sänky on siis ikkunan edessä). Ei tuo viritelmä mikään kovin nätti näky ole, lähinnä näyttää siltä kuin Elmu-kelmua olisi vedetty ikkunan eteen. Mutta eipähän tuule nyt sisään.

Mielenkiinnolla odotamme tämän kuun lämmityslaskua...

Jaksaa, jaksaa!

Viime syksynä oli kroppa niin huonossa kunnossa, että jotain oli tehtävä ennenkuin olisin ollut kokonaan liikuntakyvytön. Pitkään jatkunut nivusvamma (lähinnä rullaluistelusta kaksi vuotta sitten) ja pahat alaselän ongelmat estivät lähes kaikki alavartaloliikkeet ja hartia-alueen ongelmat ja tenniskyynärpää ylävartalon kunnollisen treenaamisen.

Testosterone.net-sivuston kautta tiesin tällä alueella toimivan valmentajan, joka on erikoistunut erilaisten urheiluvammojen kuntoutukseen. Eric Cressey on voimanoston USA:n mestari nuorten sarjassa ja häntä pidetään yhtenä nousevista tähdistä urheiluvalmennuksessa. Vaikka kaveri on vasta n. 25-vuotias, niin osaa kyllä hommansa ja on kansainvälisestikin tunnettu alallaan.

Kaksi kertaa viikossa olen ajanut Walthamiin, noin puolen tunnin ajomatkan päähän Bostonista, jossa treenaus tapahtuu. Nyt kun kolmen kuukauden jaksoni valmennettavana päättyy, niin nivunen on täysin kunnossa ja selkä, hartia ja kyynärpää 90% parempia kuin aloittaessa. Jos olisin vain käynyt lääkärissä, niin todennäköisesti olisin ihan samassa jamassa kuin syksyllä.

Tässä kuntoutetaan selkää:


Ja tässä alakroppaa:

Tärkeä tiedoitus!

"Vaara!
Jää ei turvallista.
Ei saa luistella.
Poliisi valvoo."

Sisustussuunnittelua

Lauantain normaaleihin kuvioihin kuului taas lehtien lukemista Barnes&Noble:ssa. Minulla valikoimaan kuului tavalliseen tapaan valokuvauslehdet, mutta tällä kertaa Teija oli normaalia innostuneempi selailemaan sisustuslehtiä, sillä hinku on kova päästä suunnittelemaan tulevan mökin sisustusta. Into ei loppunut vielä kotonakaan, vaan koko ilta meni erilaisia aiheeseen liittyviä nettisivuja selaillessa ja suunitelmia paperille tehdessä. Tässä vain yksi hahmotelma keittiöstä monien muiden joukossa. Sunnuntaina käyttöön otettiin sitten jo oikein viivoitin...

Kuvaa klikkaamalla sen saa isommaksi.

Leipuri Hiiva

Meidän lauantaiaamupäivien uusi villitys on aikakauslehtien lukeminen ilmaiseksi Barnes & Nobles -nimisessä megaisossa kirjakaupassa. Suomessa törmää valitettavan usein kaupan lehtihyllyllä viestiin "Luethan lehdet vasta kotona". Täällä sen sijaan on hyvinkin yleistä, että ihmiset käyvät selaamassa lehdet kaupassa. Kirjakaupassa on kahvila, joka suorastaan kutsuu kiikuttamaan sylillisen lehtiä tai kirjoja kahvikupin seuraksi. Meidän mielestämme "käytäntö" on suorastaan loistava; melkein kuin kirjasto, mutta vielä vähän parempaa! Tänä lauantaina käytiin lisäksi hukuttamassa koti-ikävää Ikean lihapulliin. Jami, jami.

Viikonlopun sää on ollut ikävän harmaa, ja edes Ullan pullalla ei ollut sellaista voimaa, että olisimme sen vuoksi lähteneet tihkusateeseen kävelemään. Kovin suurta pullavajetta ei kuitenkaan tänäkään viikonloppuna päässyt syntymään, sillä olimme suureksi viisaudeksemme tuoneet Suomesta raesokeria ja kaardemummaa ja piankos parit pullat sitten pyöräyttää! Nyt meidänkin kämpässä tuoksuu kerrankin muulta kuin lohipihveiltä. Nuuh...

Kommentit

Pieni välispiikki tähän kohtaan:

Ollaan oltu sen verran käsiä tämän blogin kanssa, ettei olla tajuttu kävijöiden jättäneen kommentteja tänne. No, nyt ne näkyy niinkuin pitääkin eli kommentoikaa edelleen!

Eli tiedoksi jos joku ei ole huomannut: jokaisen postauksen perässä lukee esim. "1 Comments" ja sitä klikkaamalla avautuu uusi ikkuna, jossa muiden kommentti/kommentit näkyy.

Sitä kynän kuvaa klikkaamalla pääsee lisäämään oman kommenttinsa.

Bed and Cakefast

Meidän majatalo

Edellisestä blogimerkinnästä onkin näköjään kulunut jo lähes kuukauden päivät. Joka tapauksessa juhlat on juhlittu, joulut vietetty ja vuosikin vaihtui, hieman alkuperäistä suunnitelmaa lämpöisemmissä merkeissä tosin. Kyseessä ei ole niinkään ulkoilman lämpötila vaan ruumiinlämpötila, joka singahti sopivasti ennen uuden vuoden matkaamme lähes 39 asteeseen. Pienten sinisten pillereiden avulla se saatiin kuitenkin hilattua lähemmäs inhimillisiä lukemia, ja suunniteltu uusivuosi romanttisessa Rockportissa toteutui kuin toteutuikin. Sillä aikaa kun minä taistelin ruusukuvioisissa lakanoissa ylös alas pomppivan kuumeen kanssa, Jyrki kirmasi tuttuun tyyliin ikuistamassa Rockportin nähtävyyksiä. Ja mikäs Rockportin nähtävyyksiä on kuvatessa. Pikkukaupungissa riittää idylliä kuvattavaksi useammankin muistikortin täydeltä. Elämämme ensimmäinen Bed & Breakfast -kokemuskin oli varsin positiivinen. Ei voi kun ihmetellä, miten joku jaksaa joka päivä vaihtuvia naamoja omassa kodissaan. Aamiainen oli varsin erikoinen tapaus. Tarjolla oli käytönnössä pelkkiä kakkuja (tosin breadiksi, siis leiväksi niitä täällä kutsutaan...). Joka aamu tietenkin erilaisia. Vähän pisti harmittamaan, kun kuume oli vienyt parhaan terän makeanhimostani, eikä kakut tahtoneet oikein maistua.






Aamuisella kuvauslenkillä aivan hiljaisessa kylässä. Huomaa kissa kuikuilemassa oikealla alakulmassa.




Rockport Uuden Vuoden yönä 2006. Tai paremminkin illalla. Harvemmin on tullut mentyä yhdeksän aikoihin Uutena Vuotena nukkumaan.